
Historia
Julkaistu
Keskiaika
Siuntion kirkonkylä
Siuntion seurakunnan historia
Tiedätkö, miksi Siuntiossa on kaksi seurakuntaa? Ja mikä on Siuntion seurakuntayhtymä? Siuntion museo avaa näiden kysymysten historiallista taustaa.
Seurakunnan perustaminen
Keskiajalla Siuntioon perustettiin yksi roomalaiskatolinen seurakunta. Seurakunnan tarkkaa syntyajankohtaa on vaikea määrittää lähdeaineiston niukkuuden vuoksi. Vanhemmassa historiankirjoituksessa on esitetty hypoteeseja, joiden mukaan Siuntio olisi alun perin kuulunut kirkollisesti Lohjaan tai Kirkkonummelle. Kirjalliset lähteet eivät kuitenkaan tue näitä väitteitä vahvasti ja Siuntiota ei mainita missään osana toista seurakuntaa.
Nykytutkimuksen mukaan on todennäköistä, että Siuntion seurakunta perustettiin viimeistään vuonna 1407, kun Raaseporin linnalääni jaettiin pienempiin hallintoyksiköihin. Useat Siuntiota koskevat keskiaikaiset asiakirjat eivät ole säilyneet nykypäivään, jonka vuoksi Siuntiota ei ole löytynyt mainintoja aiemmalta ajalta.
Reformaatio
Reformaatio 1500-luvulla muutti koko Euroopan kirkollista karttaa. Myös Suomessa, joka oli tuolloin itäinen osa Ruotsin valtakuntaan, katolinen kirkko muuttui luterilaiseksi. Siuntion keskiaikainen seurakunta jatkoi toimintaansa osana tätä uutta kirkollista rakennetta.
Kaksi kieltä
Siuntion seurakunta toimi pitkään kaksikielisesti, ja seurakuntalaisista enemmistö oli ruotsinkielisiä vuoteen 1984 saakka. Kun enemmistökieli vaihtui suomeksi, alkoi keskustelu seurakunnan jakamisesta suomen- ja ruotsinkieliseen seurakuntaan. Tavoitteena oli turvata tasavertainen palvelu molemmilla kielillä.
Kysymys ei ollut vain paikallisesta ilmiöstä, vaan liittyi laajempaan suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen. Suomen itsenäistymisen (1917) jälkeen kielikysymys on ollut keskeinen osa kansallista identiteettiä ja hallintorakenteita. Myös kirkossa on perinteisesti huomioitu kieliryhmät hallinnollisissa ratkaisuissa.
Hiippakunta vaihtuu ja seurakunta jaetaan
Vuodesta 1923 vuoteen 1995 Siuntion seurakunta kuului ruotsinkieliseen Porvoon hiippakuntaan. Vuoden 1996 alussa se siirrettiin Helsingin hiippakuntaan. Pitkien keskustelujen jälkeen seurakunta päätettiin vuonna 1998 jakaa kielellisin perustein. Kirkkoneuvosto vastusti jakoa ja valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta jako toteutui vuoden 2000 alussa. Yli 500-vuotias yhtenäinen seurakunta oli jaettu kahtia.
Siuntion ruotsinkielinen seurakunta, Sjundeå svenska församling, kuuluu Porvoon hiippakuntaan ja Raaseporin rovastikuntaan. Suomenkielinen seurakunta kuului vuoteen 2003 Helsingin hiippakuntaan ja vuodesta 2004 lähtien Espoon hiippakuntaan sekä Lohjan rovastikuntaan.
Siuntion seurakuntayhtymä
Yhdestä seurakunnasta tuli kaksi. Tämä merkitsi muun muassa kahta kirkkoherraa, kahta kanttoria, uuden identiteetin rakentamista sekä kiinteistöjen ja resurssien jakamista kahden organisaation kesken. Taloutta, kiinteistöjä ja yhteisiä virkoja hoitamaan perustettiin seurakuntayhtymä, joka on juridinen elin ja johon molemmat seurakunnat kuuluvat.
Kaksikielisten paikkakuntien käytäntö
Vastaavanlaisia kieliperusteisia ratkaisuja on tehty myös muualla. Esimerkiksi Hangossa ja Kirkkonummella seurakunnat on jaettu suomen- ja ruotsinkielisiin yksiköihin. Ilmiö heijastaa rannikkoseudun pitkää kaksikielistä historiaa ja muuttuvia väestörakenteita.
Seurakunnista käytetään usein hämäävästi nimiä "suomalainen seurakunta" ja "ruotsalainen seurakunta" vaikka kysymys on pelkästään kielellisestä jaosta, ei kansallisuudesta. Molemmat seurakunnat ovat yhtä lailla suomalaisia kielestä riippumatta.
Koska nimikäytäntö voitiin ymmärtää virheellisesti tarkoittamaan kansallisuutta, oli Siuntion suomenkielisen seurakunnan nimi kirkkoherra Ismo Turusen aikana virallisesti "Siuntion suomenkielinen seurakunta". Siuntiossa haluttiin välttää turhaa kahtiajakoa, jonka vuoksi nimissä tehtiin selväksi, että kyse on kielestä, ei kansallisuudesta.
Turusen aikakauden jälkeen seurakunnan nimi muutettiin vastaamaan yleistä kielikäytäntöä Siuntion suomalaiseksi seurakunnaksi.
Siuntion seurakunnat nykyään
Vuoden 2024 lopussa kirkkoon kuulumisaste oli Siuntion suomenkielisessä seurakunnassa 53,9 % ja ruotsinkielisessä seurakunnassa 79,0 %. Luvut kertovat paitsi paikallisesta tilanteesta myös laajemmasta eurooppalaisesta kehityksestä, jossa kirkkojen jäsenmäärät ovat monin paikoin laskussa.
Siuntion seurakuntien tarina on osa sekä keskiaikaista että modernia historiaa – kertomus kielestä, identiteetistä, hallinnosta ja muutoksesta.
Siuntion seurakunnan kirkkoherrat
Katolinen aika
1515: Laffrenze
1539-1567: Per Eriksson Korp
1567-1578: Thomas Olai
1578-1596: Andreas Johannis
Luterilainen aika
1600-1617: Martinus Eschilli Helsing
1618-1640: Johannes Martini Forsius
1640-1678: Sigfridus Andreae Korp
1679-1686: Abraham Henrici Hagerus
1687-1702: Erik Thomaeus
1704-1713: Michael Henrici Stigelius (pakeni ruotsiin Sverige)
1713-1720: Jakob Limonius (v.t.)
1720-1729: Gabriel Teudschovius
1730-1735: Johan Fortelin
1736-1742: Israel Escholin
1743-1752: Henrik Ganander
1753-1778: Israel Hartman
1780-1793: Daniel Hirn
1795-1811: Abraham Logren
1813-1836: Karl Henrik Forsman
1836-1838: Axel Adolf Laurell
1840-1875: Bengt Olof Lille
1878-1906: Karl Peter Moberg
1908-1943: Karl Richard Bonsdorff
1944-1951: Immanuel Backman
1953-1973: Martin Sandvik
1973-1982: Hans Riska
1983-2000: Ismo Turunen
Siuntion seurakunnan kappalaiset
1589-?: Martinus Eschilli Helsing
?-1593: Johannes Laurentii Gestricius
1600-1602: Henricus Mathaei
1604-1617: Johannes Martini Forsius
1624-1640: Sigfridus Andreae Korp
1640-1674: Martinus Johanni Forsius
1674-1679: Abraham Henrici Hagerus
1680-1683: Abraham Martini Forsius
1683-1691: Michael Johanni Collinus
1691-1704: Anders Mathiae Bunovius
1704-1713: Gabriel Teudschovius (pakeni Ruotsiin)
1722-1752: Jakob Limonius
1753-1765: Henrik Lemström
Gabriel Linsenius
1791-1795: Abraham Logren
1796-1839: Fredrik Forselius
1841-1868: Johan Wichtman
1869-1877: Johan Emil Telenius
1879-1905: Erik Vilhelm Henrik Linderoos
1906-1921: Gösta Nyman
1921-1922: Otto Weckström
1922-1923: Verner Viren
1924-1948: Ernst Sundqvist
Kappalaisen apulaiset Siuntiossa
1636-1639: Martinus Johannis Forsius
1654-1658: Henricus Sigfridi Korp-Malmenius
1662-1674: Abraham Henrici Hagerus
1675-1679: Abraham Martini Forsius
1683-1691: Andreas Mahtiae Bunovius
1692-1704: Johannes Erici Monsenius
1704: Gabriel Teudschovius
1705-1722: Jakob Limonius
1719-1722: Georg Agricola (samanaikaisesti edeltäjän kanssa)
1723-1729: Gabriel Myrberg
1733-1752: Henrik Lemström
1752-1766: Gabriel Linsenius
1767-1773: Johan Malmsten
1774-1791: Abraham Logren
1792-1800: Gustaf Tallqvist
1802-1821: Samuel Carlén
1821-1835: Carl Fredrik Canth
1837-1868: Karl Björkman
Siuntion ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherrat
Eimer Wasström 2000-2011
Maria Venhola 2012-2014
Tom Bergman 2014-
Siuntion suomenkielisen seurakunnan kirkkoherrat
2000-2018 Ismo Turunen
2018-2024 Mirja Miettinen
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Lähteet
Artikkeli päivitetty 16.11.2026
Brenner, Alf (1953). Sjundeå sockens historia I. Hembygdens vänner i Sjundeå.
Favorin, Martti (1986). Siuntion historia. Siuntion kunta.
Koskivirta, Anu (2010). Siuntio - Avainkunta kautta aikojen. Siuntion kunta.
Saario, Jaakko V. (2025). Up in Flames: The Fire of St Peter's Church in Sjundeå and How It Affected Society. Maltan yliopisto.
Siuntion suomalainen seurakunta. 'Tietoa seurakunnasta'. Luettu 24.5.2026. https://www.siuntionsuomalainenseurakunta.fi/info-ja-asiointi
Sjundeå svenska församling. 'Sjundeå församlings historia'. Luettu 24.5.2026. https://www.sjundeaforsamling.fi/historia
Siuntion suomenkielisen seurakunnan arkisto; seurakunnan nimi.
Kuvat
Hausen, Reinhold (1870–1879). Museovirasto; Historian kuvakokoelma. CC BY 4.0


