FI

FI

Pääsylippu museoon

5€

Voimassa 12kk ostamisesta. Toimitetaan sähköpostitse. Kertakäyttöinen.

Lisää ostoskoriin

Siuntion Kotiseutuyhdistys on voittoa tavoitteleman järjestö. Voit tukea paikallistoimintaa ja museon ylläpitoa vapaaehtoisella lahjoituksella.

Lahjoitus 5€

Lisää

Lahjoitus 10€

Lisää

Lahjoitus 20€

Lisää

Ostoskori

Voi pahus!

Verkkolipunmyyntimme on toistaiseksi poissa käytöstä. Ostathan lipun paikan päältä museosta käteisellä.

Osta liput

Osta liput

Sulje ikkuna

Pääsylippu museoon

5€

Voimassa 12kk ostamisesta. Toimitetaan sähköpostitse. Kertakäyttöinen.

Lisää ostoskoriin

Siuntion Kotiseutuyhdistys on voittoa tavoitteleman järjestö. Voit tukea paikallistoimintaa ja museon ylläpitoa vapaaehtoisella lahjoituksella.

Lahjoitus 5€

Lisää

Lahjoitus 10€

Lisää

Lahjoitus 20€

Lisää

Ostoskori

Voi pahus!

Verkkolipunmyyntimme on toistaiseksi poissa käytöstä. Ostathan lipun paikan päältä museosta käteisellä.

Liput

Liput

Sulje

Historia

Siuntion puukirkko

Siuntion puukirkko

Julkaistu

Rakennukset

Rakennukset

Kulttuuri

Kulttuuri

Järjestöt

Järjestöt

Tiivistelmä

Siuntion puukirkko rakennettiin kivikirkon viereen vuonna 1685, jotta jumalanpalveluksia voitiin viettää kahdella kielellä samanaikaisesti. Kirkko purettiin huonokuntoisena ja myytiin huutokaupalla vuonna 1881.

Miksi tämä on merkityksellistä Siuntiolle?

Puukirkko oli keskeinen kielellisen tasa-arvon mahdollistaja ja historiallinen linkki Siuntion hengelliseen perintöön.

Nykytilanne

Kirkon purun jälkeen sen hirsistä rakennettiin myllytupa, joka paloi myöhemmin.

Aikakausi:

Aikakausi:

1600-luku

Sijainti:

Siuntion kirkko

Tunniste

Vuosi

0

Hinta

Ilmainen

Tiivistelmä

Siuntion puukirkko rakennettiin kivikirkon viereen vuonna 1685, jotta jumalanpalveluksia voitiin viettää kahdella kielellä samanaikaisesti. Kirkko purettiin huonokuntoisena ja myytiin huutokaupalla vuonna 1881.

Miksi tämä on merkityksellistä Siuntiolle?

Puukirkko oli keskeinen kielellisen tasa-arvon mahdollistaja ja historiallinen linkki Siuntion hengelliseen perintöön.

Nykytilanne

Kirkon purun jälkeen sen hirsistä rakennettiin myllytupa, joka paloi myöhemmin.

Kaksi kieltä, kaksi kirkkoa

Tiesitkö, että Siuntiossa on ollut puukirkko nykyisen kivikirkon vieressä? Suuri puukirkko rakennettiin kivikirkon itäpuolelle vuonna 1685. Tämä oli yleinen käytäntö kaksikielisillä paikkakunnilla kenraalikuvernööri Pietari Brahen aikana, jotta jumalanpalveluksia voitiin pitää molemmilla kielillä (suomeksi ja ruotsiksi) samanaikaisesti.

Arkkitehtuuri

Puukirkosta ei ole säilynyt kuvia tai piirroksia, mutta sanallisia kuvauksia on olemassa. Reinhold Hausenin mukaan kirkko oli vuonna 1870 jo hyvin vanha ja rapistunut. Viimeisin remontti oli tehty vuonna 1824, jolloin muun muassa ikkunoita suurennettiin ja sisustusta uusittiin.

Kirkko oli suorakaiteen muotoinen, ja sen pohjois- ja eteläsivuilla oli hirsiset ikkunattomat huoneet. Ikkunoita oli viisi: kaksi pohjoisessa, kaksi etelässä ja yksi alttarin takana idässä. Sisäänkäynti oli lännestä, jossa oli pieni eteinen. Sisäkatto muistutti ylösalaisin käännettyä U-kirjainta.

Esineistö

Sisätiloista mainitaan saarnastuoli, jossa oli kolme sukuvaakunaa ja sen ovessa maalaus Pyhästä Pietarista. Kuori-ikkunan ympärillä oli kahdeksan puista pyhimysveistosta ja krusifiksi. Osat saarnastuolista ja krusifiksi ovat nykyisin kivikirkossa. Veistokset ovat Kansallismuseon kokoelmissa.

Kirkon myynti

Vuonna 1881 huonoon kuntoon päässyt kirkko myytiin huutokaupassa. Kivikirkon suosio oli kasvanut 1700-luvun urkujen ja kieliryhmien yhdentymisen myötä, jonka takia puukirkko jäi vähälle käytölle selittäen sen myynnin.

Johan Malm Bollstan kylästä osti kirkon hirret 400 markalla ja rakensi osista myllytuvan Passilan koskeen. Tupa kuitenkin tuhoutui myöhemmin tulipalossa.

Kuvagalleria

Klikkaa kuvaa suuremmaksi

Lähteet

  • Siuntion seurakuntayhtymä, n.d. 'Träkyrkan'. Luettu 8.6.2026. https://www.sjundeaforsamling.fi/stpetrikyrka/historia/trakyrkan

  • Koskivirta, Anu. 2010. Siuntio - Avainkunta kautta aikojen. Siuntio: Siuntion kunta. s 61.

  • Brenner, Alf. 1953. Sjundeå sockens historia I. Hembygdens vänner i Sjundeå. s 175.

  • Favorin, Martti, 1986. Siuntion historia. Siuntion kunta. s 84.

Kuvat

  • Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Broterus, S: B45:12/1 Kalans; Egokarta med beskrifning (1700-1700).

  • Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Ihn. G: B45:12/2 Kalans; Kalans, Svartbäck och Tjusterby: Egokarta med beskrifning (1766-1766).

© Hembygdens Vänner i Sjundeå r.f. (Y-tunnus 1017031-0)

Pappilantie 22, 02570 Siuntio info@sjundeamuseum.fi

Tietosuojaseloste

Verkkosivut © Jasper Stenwall

© Hembygdens Vänner i Sjundeå r.f. (Y-tunnus 1017031-0)

Pappilantie 22, 02570 Siuntio info@sjundeamuseum.fi

Tietosuojaseloste

Verkkosivut © Jasper Stenwall

© Hembygdens Vänner i Sjundeå r.f. (Y-tunnus 1017031-0)

Pappilantie 22, 02570 Siuntio
info@sjundeamuseum.fi

Tietosuojaseloste

Verkkosivut © Jasper Stenwall