
Historia
Julkaistu
Keskiaika
Siuntion kirkko
Niukat asiakirjalähteet
Siuntiossa on ollut asutusta jo esihistorialliselta ajalta asti. Siuntion seurakunnan synty itsenäisenä kirkkopitäjänä on epävarma keskiaikaisen lähdeaineiston niukkuuden vuoksi.
Ensimmäinen Siuntion aluetta koskeva dokumentti on lahjakirja vuodelta 1332, jossa talonpojat Suderbirkjobystä lahjoittavat maata Lohjan Pyhän Laurin kirkolle. Tämä on herättänyt kysymyksiä paikallisista seurakuntarajoista.
Vuoden 1407 hallintouudistus
Anu Koskivirta katsoo, että Siuntion muodostettiin itsenäiseksi hallintopitäjäksi vuonna 1407 Eerik Pommerilaisen hallintouudistusten yhteydessä. Gustaf Stenbäck puoltaa Koskivirran näkemystä Siuntion itsenäisyydestä. Hänen mukaan Siuntio oli muodostettu itsenäiseksi pitäjäksi viimeistään vuonna 1417. Myös Mikael Agricolan mukaan Siuntion seurakuntaa ei oltu koskaan jaettu ja seurakunta oli perustettu 1400-luvulla. Agricola ei mainitse Siuntiota osana Kirkkonummea tai Lohjaa.
Ensimmäinen siuntiolainen pappi mainitaan
Varhaisimmat tunnetut asiakirjat, joissa Siuntio mainitaan nimeltä (1417, 1442, 1451), viittaavat sen kyliin ja rajoihin, mutta eivät tunnusta sitä nimenomaisesti itsenäiseksi pitäjäksi. Vuonna 1476 kirjallisissa lähteissä esiintyy kappalainen Jop, mikä viittaa Siuntiossa sijainneeseen seurakuntaan. Ensimmäinen maininta Siuntion kirkkoherrasta on löydetty vuoden 1515 dokumentista. Tuolloin kirkkoherrana toimi Laffrenze.
Vanhat hypoteesit kyseenalaistettu
Vanhojen hypoteesien mukaan Siuntio olisi kuulunut joko Lohjaan tai Kirkkonummeen keskiajalla. Näille hypoteeseille ei kuitenkaan löydy kirjallisista lähteistä todisteita. Tätä hypoteesia ei myöskään tue Siuntion suurta poliittista valtaa käyttäneiden mahtisukujen Flemingien ja Tottien läsnäolo kivisissä kartanolinnoissa sekä Siuntion Pyhän Pietarin kirkon valmistuminen ennen Lohjan kirkkoa. Koskivirran mukaan Siuntiossa jumalanplaveluksia vietettiin kivikirkossa kun Lohjalla oli vielä puukirkko pystyssä.
Johtopäätös
Siuntio lienee siis perustettu 1400-luvun alussa mutta koska suurin osa aikakauden kirjallisista lähteistä on tuhoutunut tai kadonnut on asiaa vaikea selvittää paremmin.
Kuvagalleria
Klikkaa kuvaa suuremmaksi



Lähteet
Brenner, Alf. 1953. Sjundeå sockens historia I. Hembygdens vänner i Sjundeå. s 53-61.
Favorin, Martti. 1986. Siuntion historia. Siuntio: Siuntion kunta. s 31, 79.
Koskivirta, Anu. 2010. Siuntio - Avainkunta kautta aikojen. Siuntio: Siuntion kunta. s 20-21, 56.
Stenbäck Gustaf. 1800. Drag ur de kyrkliga förhållandena i Sjundeå intill 1800. Siuntion seurakunnan arkisto.
Saario, Jaakko V. 2025. Up in Flames: the Fire of St Peter's Church in Sjundeå and How it Affected Society. Malta: University of Malta.
Agricola, Mikael. Åbo domkyrkas och prästerskaps inkomster 1541 - 1542. ed. Jyrki Knuutila ja Anneli Mäkelä-Alitalo. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1129. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. s 60.
Hiekkanen, Markus. 2021. Suomen keskiajan kivikirkot. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. s 19.
Kuvat
Piirros: Schilling, V. 1900-1910. Museovirasto; Historian kuvakokoelma. CC BY 4.0.
Valokuvat: Saario, Jaakko & Stenwall, Jasper


