Siuntion hautausmaan historia

Siuntion hautausmaa perustettiin todennäköisesti 1400-luvulla Pyhän Pietarin kirkon valmistuttua. Siuntion kirkonkylässä on saattanut sijaita hautausmaa jo 1300-luvulla, jolloin paikalla sijaitsi Suitian kartanon kivinen kappeli. Aiemmin kulku hautausmaalle tapahtui kellotapulin kivisen alaosan läpi.

Hautausmaa ja sääty-yhteiskunta

Hautapaikat heijastivat ennen säätyjakoa, ja arvokkaimmat paikat sijaitsivat kirkon lattian alla lähellä pääalttaria. Kun lattian alle hautaaminen lopetettiin Siuntiossa vuonna 1807, arvokkaimmiksi tulivat kirkkoa lähimpänä olevat paikta ulkona. Näille paikoille haudattiin esimerkiksi monet entiset papit. Yksittäisissä haudoissa ja sukuhaudoissa saattoi olla merkkinä puuristi, joka lahosi pois ajan myötä.

Siuntion linjahaudat

Varattomampia paikkakuntalaisia haudattiin usein niin kutsuttuihin linjahautoihin usein ilman muistomerkkiä. Siuntiossa tunnetaan kaksi linjahauta-aluetta.

Vanhimmat hautakivet ja -muistomerkit Siuntiossa

Nykyisen hautausmaan vanhimmat hautakivet ovat 1700-luvun lopulta ja 1800-luvun alusta, ja alueella on hautausmaan kokoon nähden poikkeuksellisen paljon pääosin 1800-luvulta peräisin olevaa rautaristiä; yhteensä 22 kappaletta.

Aidatut haudat Siuntiosssa

Rauta-aidalla on ympäröity kolme hauta-aluetta: Sjundbyn ja Pikkalan kartanoiden hauta-alue, Munksin kartanon Degerth-suvun hauta sekä Pikkalan kartanon omistaneen vapaaherra Silfverhjelmin hauta.

Hautakivien tekstit ja symbolit

Hautakivet kertovat myös paikallishistoriasta, paikkakunnan kielisuhteista, sekä ammateista tekstein kuten häradshövdingen, värdinnan, organisten, hemmansägaren ja sadelmakaren.

Lisäksi muistomerkit muistuttavat tragedioista ja konflikteista: Siuntion hautausmaalta löytyvät muun muassa suojeluskunnan hautakivi, Inkerinmaalta evakuoidun perheen hauta, sisällissodassa teloitettujen hautoja, sekä veteraani- ja lottatunnuksia, sekä eräs tapaturmaisesta kuolemasta kertova teksti ”vådligen omkom”.

Merkittäviä Siuntion hautausmaalle haudattuja henkilöitä

Yhteiskunnallisia vaikuttajia:

• Adlercreutz, Henrik Thomas (1848-1892).

  • Sjundbyn linnan omistaja ja valtiopäivämies edustaen aatelistoa valtiopäivillä vuonna 1891. Alue IX.

• Adlercreutz, Thomas Erik Robert (1819-1887).

  • Sjundbyn linnan omistaja ja valtiopäivämies edustaen aatelissäätyä valtiopäivillä vuosina 1872 ja 1882. Alue IX.

• Jansson, Martin Sigvald (1890-1978).

  • Siuntion kunnanvaltuuston puheenjohtaja 1946-1956. Jansson perusti Sjundeå sångkör -nimisen kuoron Siuntioon vuonna 1917. Alue I.

• Le Bell, Elsa Henrietta (1884-1953).

  • Le Bell toimi pitkään aktiivisena Sydlojo Lotta Svärd -järjestössä Lohjalla. Alue IV.

• Le Bell, Maria (1881-1971).

  • Le Bell oli Siuntion Lotta Svärd -järjestön puheenjohtaja ja aktiivinen RKP:n Siuntion paikallisosastossa. Alue IV.

• Lönnqvist, Charlotta Maria (1815-1891).

  • Suomen kansalliskirjailija Aleksis Kiven tukija, joka majoitti Kiven omistamaansa Bruses-nimiseen sotilastorppaan Siuntiossa vuosina 1864-1871. Myöhemmin torppa tunnettiin nimellä Fanjunkars. Alue IV.

• Salovius, Frans Fridolf (1878-1959).

  • Toimi Laborin johtajana vuosina 1910-1945. Saloviukselle myönnettiin maatalousneuvoksen arvonimi. Alue I.

• Salovius, Selim (1873-1958).

  • Yksi osuuskauppa Sjundeå Handelslagin perustajista. Salovius omisti Uudenkylän kartanon Pohjois-Siuntiossa. Hänelle myönnettiin kunnallisneuvoksen arvonimi. Alue I.

• Westman, Johan Vilhelm (1878-1955).

  • Kansanedustaja vuosina 1930-1933. Westman toimi varatuomarina ja hovioikeuden auskultanttina. Hän oli myös Pohjoismaisen Osakepankin johtaja ja muun muassa Norjan varakonsulina Hangossa. Lisäksi hänet tunnettiin Hangon suojeluskunnan päällikkönä.

• Wiens, Axel (1828-1875) & Rönnberg, Charlotta (1833-1896).

  • Myllykylän kartanon omistajat, jotka majoittivat Aleksis Kiven täydellä ylläpidolla kartanon yläkertaan vuonna 1860. Alue IV.

• von Zansen, Carl Ludvig (1807-1874).

  • Suitian kartanon omistaja vuosina 1840-1874. Von Zansen valmistui Turun keisarillisesta akatemiasta vuonna 1824 ja hän edusti aatelistoa Suomen valtiopäivillä vuonna 1872. Vuonna 1857 von Zansen kustansi Siuntion kirkon alttaritaulun restauroinnin. Vuotta aiemmin hän oli lahjoittanut uuden hopeisen ehtooliskannun seurakunnalle. Alue I.

Taitelijoita ja kirjailijoita:

• Blomqvist, Frans Arlex Ernfrid (1898-1918).

  • Blomqvist oli siuntiolainen suomenruotsalainen runoilija. Hänen runoja julkaistiin muun muassa Drömmer om livet -nimisessä julkaisussa. Blomqvist kaatui Suomen sisällissodassa. Alue III.

• Paasilinna, Arto (1946-2018).

  • Kirjailija, joka nautti kesistään Siuntion kesäpaikassaan.

Tiede ja koulutus:

• Boxström, Victoria Kristina (1857-1941).

  • Fredriksbergin kansakoulun opettajatar vuosina 1885-1924. Hän oli aktiivinen paikkakunnan useissa kulttuurijärjestöissä ja esimerkiksi Sjundeå sockens folkskollärarkår -järjestössä. Alue VII.

• Lille, Carl Wilhelm (1821-1895).

  • Fysiikan dosentti Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa 1846. Alue I.

• Lindén, Eric (1897-1963).

  • Lindén osallistui geologiselle tutkimusretkelle Siperiaan vuonna 1917.

• Stenholm, Halvdan Ludvig (1903-1996).

  • Suomen akateman professori ja jäsen Suomen tiedeseurassa. Stenholm lahjoitti useita Lennart Segerstrålen taideteoksia Siuntion seurakunnalle. Alue I.

Yritysmaailman vaikuttajia:

• Airas, Timo (1918-1978).

  • Useita keksintöja ja patentteja Ruotsissa sekä Yhdysvalloissa. Airas toimi Karjalan Sähkön johtajana 1958-1960, sekä rautateiden sähköistyksestä vastaavana konsulttina Intiassa 1954. Alue I.

• Le Bell, Alexander (1880-1964).

  • Le Bell toimi Helsingin osakepankin Siuntion konttorin hallituksessa, sekä Sjundeå-Lojo Trafik AB:n hallituksessa. Omisti Myransin kartanon. Alue IV.

• Le Bell, August Axel (1843-1908).

  • Valmistui tie- ja vesirakentamisen insinööriksi Zürichin polyteknillisestä korkeakoulusta 1864. Le Bell toimi insinöörinä rautateiden rakennusprojekteissa Venäjällä ja nykyisessä Latviassa sijaitsevan Libaun sotasataman rakentamisen pääinsinöörinä 1890-1893. Omisti Myransin kartanon. Alue I.

• Le Bell, Berndt Gustaf Knut (1845-1898).

  • Le Bell omisti Myllykylän kartanon Siuntiossa. Hän oli Porin Tuorsniemen lasitehtaan omistaja ja toimi Nobelin kauppahuoneen edustajana Venäjällä. Alue I.

• Le Bell, John (1883-1949).

  • Siuntiolainen koneinsinööri, joka opiskeli niin Saksassa kuin Sveitsissäkin. Le Bell oli Antskog Klädesfabrik Aktiebolag -yrityksen toimitusjohtaja. Tämän lisäksi Le Bell toimi myös Laborin koneosaston johtajana, Pyhäniemen rengastehtaan teknisenä johtajana, sekä Finska Gummi Ab:n teknisenä johtajana. Alue IV.

• Liljefors, Axel (1873-1932).

  • Hankoon perustetun F:ma Axel Liljefors Korvfabrik -makkaratehtaan perustaja. Tehdas sai myöhemmin nimekseen Oy Kassler Ab. Liljefors toimi Finlands Atletklub:n puheenjohtajana ja hän oli useita vuosia mukana Travsportens Vänner -yhdistyksen hallituksessa. Alue IV.

• Lindeberg, Gösta Erik Gustav (1904-1966).

  • Siuntion säästöpankin hallituksen puheenjohtaja, Siuntion kunnanhallituksen puheenjohtaja, sekä puheenjohtaja valtion verohallinnossa Siuntion ja Kirkkonummen osalta. Alue IX.

• Nessling, Tor Ragnar (1901-1971).

  • Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n pitkäaikainen johtaja. Yrityksestä muovautui nykypäivän Sisu-Auto. Nesslingille myönnettiin vuorineuvoksen arvonimi. Alue IV.

• Perklén, August Fridolf (1876-1952).

  • Siuntiolainen liikemies ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Perklénille myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan mitali kultaisella ristillä vuonna 1940. Perklén toimi myös Lappersin osuuskassan puheenjohtajana. Alue IV.

• Stenholm, Alvar Thorvald (1901-1972).

  • Siuntion säästöpankin johtaja. Alue I.

Terveydenhuolto:

• Åström, Börje Henrik (1913-1999).

  • Siuntion kunnanlääkäri. Alue IX.

Kirkon työntekijöitä:

• Bonsdorff, Karl Rickhard (1872-1943).

  • Siuntion seurakunnan kirkkoherra vuosina 1908-1943. Bonsdorffille on myönnetty rovastin arvonimi. Alue I.

• Forselius, Fredrik (1759-1839).

  • Siuntion seurakunnan kappalainen vuosina 1796-1839. Alue II.

• Fröberg, Johan Wilhelm (1860-1919).

  • Kirkkoväärti Siuntion seurakunnassa. Alue I.

• Karell, Anders Johan (1783-1846).

  • Kirkkoväärti Siuntion seurakunnassa. Alue I.

• Lille, Bengt Olof (1807-1875).

  • Siuntion seurakunnan kirkkoherra 1840–1875. Lille suoritti teologian tohtorin tutkinnon vuonna 1836, ja hänet nimitettiin kirkkohistorian professoriksi Keisarilliseen Aleksanterin-yliopistoon vuonna 1840. Toimittuaan teologisen tiedekunnan dekaanina vuosina 1865–1871 hän jäi emeritus-virkaan. Vuodesta 1853 lähtien Lille oli lisäksi ruotsinkielisen virsikirjakomitean jäsen. Lillen saamiin kunniamerkkeihin kuuluvat Pyhän Annan ritarikunnan kolmannen luokan (1856) ja toisen luokan (1865) kunniamerkit. Hänelle myönnettiin myös Pyhän Stanislausin ritarikunnan toisen luokan kunniamerkki vuonna 1857 sekä saman luokan kunniamerkki keisarillisella kruunulla vuonna 1863.

• Linderoos, Erik Vilhelm Henrik (1841-1918).

  • Siuntion seurakunnan kappalainen vuosina 1879-1905). Alue VI.

• Maxenius, Frans Vicktor (1868-1936).

  • Kirkkoväärti Siuntion seurakunnassa. Herastuomari. Alue IV.

• Schugge, Carl Wilhelm (1822-1884).

  • Urkuri Siuntion seurakunnassa. Alue I.

• Schugge, Konstantin (1849-1923).

  • Urkuri Siuntion seurakunnassa. Alue I.

• Segersven, Svea Amanda (1920-1943).

  • Pyhäkoulun opettaja Siuntion seurakunnassa. Alue I.

• Telenius, Emelie Constance (1815-1874).

  • Teleniuksen hautakivessä lukee “enkefru kyrkoherdeskan” eli kirkkoherran leskirouva. Hänen puolisonsa oli Nauvon kirkkoherra Johan Eric Emanuel Telenius. Alue VII.

• Telenius, Johan Emil (1833-1877).

  • Siuntion seurakunnan kappalainen vuosina 1869-1877. Alue VII.

• Wichtman, Johan Henricsson (1803-1868)

  • Siuntion kappalainen vuonna 1840 ja v.t. kirkkoherra vuosina 1841-1855. Vihdissä syntynyt Wichtman valmistui Turun katedraalikoulusta 1824 ja sai pappisvihkimyksen 1829. Alue I.

Valtion tai kunnan viranomaisia:

• Bergman, Karl Viktor (1870-1931).

  • Vouti Siuntiossa. Alue I.

• Flytström, Gustaf Henrik Ferdinand (1847-1916).

  • Herastuomari. Alue IV.

• Grönholm, Carl Algoth (1833-1910).

  • Kruununnimismies Siuntiossa. Alue I.

• Hagström, August (1851-1914).

  • Vouti Siuntiossa. Alue III.

• Juselius, Karl Fredrik (1896-1825).

  • Kruununnimismies Siuntiossa. Alue I.

• Lille, Anders Johan (1813-1849).

  • Viipurin hovioikeuden kannevikaali. Alue I.

• Lindh, Evert Vigilius (1866-1939).

  • Herastuomari. Alue III.

• Ollgren, Gustaf (1818-1885).

  • Kihlakunnantuomari. Alue VII.

• Stenius, Ottiliana Margareta (o.s. Adlercreutz, 1829-1909).

  • Kihlakunnantuomarin rouva. Alue I.

• Wasström, Carl Viktor Severin (1886-1968).

  • Kihlakunnantuomari. Alue III.

• Wikström, Henrik Wilhelm (1833-1914).

  • Herastuomari. Alue IV.

Sotilaita:

• Aminoff, Berndt Anders (1781-1827).

  • Siuntion Nummenkylän kartanon omistaja. Nykyisin nummenkylä kuuluu osaksi Lohjaa. Aminoff toimi Uudenmaan jääkäripataljoonan kapteenina. Alue II.

• von Fieandt, Henrik Adolf (1810-1882).

  • Suomenruotsalainen everstiluutnantti ja 8. Suomenmaalaisen linjapataljoonan kapteeni vuonna 1845. Seuraavana vuonna hän toimi Helsingin junkkarikoulun opettajana. Alue I.

• Forbs af Lund, Otto Magnus (1778-1831).

  • Majuri Ruotsin armeijassa. Alue ei tiedossa. 

• Krebs, Otto Mauritz (1683-1768).

  • Sjundbyn linnan omistaja ja everstiluutnantti vuoteen 1750. Syntyi Inkerinmaalla Obskowan kartanossa. Auttoi Siuntion kirkon kunnostamisessa isovihan jälkeen. Krebs lahjoitti vuonna 1763 kattokruunun Siuntion kirkkoon ja hänen hautavaakunansa on yhä esillä Siuntion kirkossa. Jäänteet haudattu uudelleen kirkon lattian alta alueelle XIV.

• Lönnqvist, Jonas (1753-1824).

  • Lipunkantajana Ruotsin armeijassa. Alue IV.

• Lönnqvist, Jonas (1782-1850).

  • Lipunkantaja Ruotsin armeijan Uudenmaan rakuunarykmentissä Suomen sodan aikana. Alue IV.

• Nordensvan, Carl Lennart (1892-1980).

  • Nordensvan liittyi vapaaehtoisena ensimmäisessä maailmansodassa 27. Preussin jääkäripataljoonaan vuonna 1915. Nordensvan yleni jääkäriupseeriksi. Myöhemmin hän toimi Tampereen valtauksen jälkeen Vaasan rykmentin ensimmäisen pataljoonan komentajana. Vuonna 1935 Nordensvan osallistui Monte Carlo -ralliin Chevrolet-autolla. Hän yleni everstiluutnantiksi ja sai myös hovioikeudenneuvoksen arvonimen.

• Silfverhjelm, Paul Erik (1806-1881).

  • Pikkalan kartanon omistaja ja everstiluutnantti Venäjän keisarillisessa armeijassa. Vapaaherra Silfverhjelm osallistui Venäjän-Turkin sotaan 1828-1289, sekä kansannousun kukistamiseen Puolassa 1831-1833. Hän lahjoitti kirstalliskattokruunun Siuntion kirkkoon vuonna 1879. Alue I.

Siuntion historiasta kertovia hautoja:

• Wickströmin sukuhauta alueella I on yksi Siuntion hautausmaan ainoista jäljellä olevista muistomerkeistä ajalta, jolloin Lieviö oli vielä osa Siuntiota. Nykyisin Lieviön kylä on osa Lohjaa.

• Störsvikin kartanon omistaneen Wikströmin suvun sukuhauta löytyy alueelta I. Störsvikin kartano on purettu ja hauta on yksi yhä jäljellä olevista muistoista kartanosta. Alue I.

• Sundellin sukuhauta alueella I on Siuntion hautausmaan ainoa jugend-tyyliä edustava hautamuistomerkki.

• Raskin hautakivessä alueella III on teksti “Värden rest av Sjundeå skyddskår” muistuttaen Siuntion suojeluskunnasta. Alue III.

• Karl Fredrik Malmström (1843-1912) oli siuntiolainen satulantekijä, josta hautakiven teksti “sadelmakare” kertoo. Alue III.

• Wejansin Brasiksen Östergårdin ratsutilan isäntä Karl Wilhelm Lemström murhattiin punaisten toimesta Suomen sisällissodan aikana 1918.

• Niemisen sukuhauta alueella V muistuttaa inkerinsuomalaisten evakuoinnista Suomeen toisen maailmansodan jälkeen.