400 vuotta historiaa

Siuntiossa vietettiin useita tasavuotisjuhlia vuonna 2026. Kansallispuku täytti 100 vuotta ja vanha saarnastuoli 400 vuotta.

Saarnastuolin historia

Kun vuonna 1625 Sjundbyn linnanherra Åke Tott otettiin vasta perustetun Ruotsin ritarihuoneen jäseneksi, niin lahjoitti hän Pyhän Pietarin kirkkoon mahtavan männystä ja koivusta veistetyn, rikkaasti koristellun saarnastuolin.

Vaakunat

Saarnastuolissa on kolme kenttää, joista ensimmäisessä on vaakuna, jossa on puolikuu ja ruotsinkielinen teksti "Entinen Ruotsin valtakunnan kuningatar Kaarina Maununtytär".

Toisessa kentässä oleva vaakuna kuuluu Tottien suvun vaakuna. Kolmas kenttä on koristettu Vasa-suvun vaakunalla ja ruotsinkielisellä tekstillä, joka suomennettuna kuuluu "Rouva Sigrid Erikintytär".

Saarnastuolissa on myös ollut neljäs kenttä, jossa on sijainnut Horn af Kanckas -suvun vaakuna.

Maalaukset ja siirto

Kuvassa näkyy saarnastuolin ovi esillä Siuntion kirkossa. Ovessa on maalattuna Pyhä Pietari.

Lisäksi oveen on maalattu ruotsiksi teksti "Herren Bevare Dijn Ingångh Och Utgångh Nu Och Til Ewig Tidh. Amen" (Herra varjelkoon tuoasi ja menoasi nyt ja iänkaikkisesti. Aamen). Ruotsinkielisen tekstin alla on latinankielinen teksti "Vespera iam venit Nobiscum Hriste maneto" (Ilta jo saapuu, pysy luonamme Kristus).

Tämä saarnastuoli siirrettiin Siuntion puukirkkoon vuonna 1683, kun Turun hovioikeuden presidentti, paroni Ernst Johan Creutz lahjoitti uuden saarnastuolin Siuntioon.

Nykymuoto

Alun perin saarnastuoli on ollut muodoltaan kahdeksankulmainen. Puukirkon purkamisen jälkeen saarnastuolin osia säilytettiin Siuntion kirkon kellotapulissa. Kellotapulista osat löysi Suitian linnan omistaja, parni Wrede af Elimä, joka ketomusten mukaan teki saarnastuolista baaritiskin linnaan.

Tämä kuitenkin herätti syvää pahennusta siuntiolaisten keskuudessa, ja saarnastuoli palautui takaisin Siuntion kirkkoon. Ulkonäöltään saaranstuoli muistuttaa yhä nykyäänkin enemmän tiskiä kuin puhujankoroketta.