FI

FI

Pääsylippu museoon

5€

Voimassa 12kk ostamisesta. Toimitetaan sähköpostitse. Kertakäyttöinen.

Lisää ostoskoriin

Siuntion Kotiseutuyhdistys on voittoa tavoitteleman järjestö. Voit tukea paikallistoimintaa ja museon ylläpitoa vapaaehtoisella lahjoituksella.

Lahjoitus 5€

Lisää

Lahjoitus 10€

Lisää

Lahjoitus 20€

Lisää

Ostoskori

Voi pahus!

Verkkolipunmyyntimme on toistaiseksi poissa käytöstä. Ostathan lipun paikan päältä museosta käteisellä.

Osta liput

Osta liput

Sulje ikkuna

Pääsylippu museoon

5€

Voimassa 12kk ostamisesta. Toimitetaan sähköpostitse. Kertakäyttöinen.

Lisää ostoskoriin

Siuntion Kotiseutuyhdistys on voittoa tavoitteleman järjestö. Voit tukea paikallistoimintaa ja museon ylläpitoa vapaaehtoisella lahjoituksella.

Lahjoitus 5€

Lisää

Lahjoitus 10€

Lisää

Lahjoitus 20€

Lisää

Ostoskori

Voi pahus!

Verkkolipunmyyntimme on toistaiseksi poissa käytöstä. Ostathan lipun paikan päältä museosta käteisellä.

Liput

Liput

Sulje

Historia

Näyttelijä Esa Saario: Siuntion ja Nummen yhteistä historiaa

Näyttelijä Esa Saario: Siuntion ja Nummen yhteistä historiaa

Julkaistu

Opi aiheesta lisää Siuntion museossa!

Opi aiheesta lisää Siuntion museossa!

Opi lisää museossa

Henkilöhistoria

Henkilöhistoria

Lähiseutu

Lähiseutu

Maatalous

Maatalous

Tiivistelmä

Siuntiota ja Nummea yhdistää paikallishistoriaa vaalineen näyttelijä Esa Saarion lisäksi useita historiallisia siteitä, kuten siuntiolaisen Nummelle perustama meijeri ja peritty kapioarkku.

Miksi tämä on merkityksellistä Siuntiolle?

Siuntiota ja Nummea yhdistää historia vauraina viljelysjokilaaksoina, suurtiloineen ja liikkuvine väestöineen, mutta kieli ja rautatie erottavatär ne toisistaan.

Aikakausi:

Aikakausi:

Ajankohtainen

Sijainti:

Siuntion asema

Tunniste

Vuosi

0

Hinta

Ilmainen

Tiivistelmä

Siuntiota ja Nummea yhdistää paikallishistoriaa vaalineen näyttelijä Esa Saarion lisäksi useita historiallisia siteitä, kuten siuntiolaisen Nummelle perustama meijeri ja peritty kapioarkku.

Miksi tämä on merkityksellistä Siuntiolle?

Siuntiota ja Nummea yhdistää historia vauraina viljelysjokilaaksoina, suurtiloineen ja liikkuvine väestöineen, mutta kieli ja rautatie erottavatär ne toisistaan.

Paikallishistorian vaalija Esa Saario yhdistää Siuntion ja Nummen historiaa

Tänään tulee kuluneeksi vuosi näyttelijä Esa Saarion kuolemasta. Mutta miten hän liittyy Siuntioon?

Nummella pienviljelijäperheeseen vuonna 1931 syntynyt Saario oli innokas paikallishistorian vaalija. Myös Siuntion museossa on lahjoituksena saatu kertomus hänen nuoruudestaan. Nummen murteella kirjoitetussa muistelmassa kuvataan, miten Nummelta lähdettiin hevoskärryillä Siuntion rautatieasemalle noutamaan junan tuomaa tavarakuormaa. Matka oli pitkä, ja perillä ihmisiä odotti pitkässä jonossa vuoroaan. Monet puhuivat ruotsin kieltä, jota ei Nummella oltu totuttu kuulemaan paljoa.

Esa Saario oli Suomen kansallisteatterin näyttelijä 1958-1997 ja hänet tunnettaan lukuisien teatteriroolien lisäksi muun muassa elokuvasta Täällä Pohjantähden alla (1968), sekä Disneyn Leijonakuninkaan Mufasan ääninäyttelijänä.

Siuntiolainen Le Bell perustaa Nummelle meijerin

Nummella ja Siuntiolla on muutakin yhteistä historiaa. Vuonna 1880 Siuntion Myransin kartanon omistaja Fredrik Adolf Le Bell perusti Nummelle paikkakunnan ensimmäisen meijerin. Vuonna 1890 perustetun Nummen osuusmeijerin juurten voidaankin katsoa ulottuvan Le Bellin pystyttämään pieneen yksityismeijeriin.

Nummilainen morsian Siuntioon

Ihmisten liikkumisesta Nummen ja Siuntion välillä kertoo myös Siuntion museon kokoelmiin kuuluva kapioarkku, jonka sisäkanteessa on ruotsinkielinen teksti: ”Christina Johans Dotter Född 1774 i Num̄is Capell Skiänckt denna Koffert Till Sin Dotter Margareta Sophia Solthen 1816.”

Nummi ja Siuntio: kaksi varakasta maaseutupitäjää

Siuntio ja Nummi olivat molemmat varakkaita pitäjiä, mutta niiden varallisuuden luonne erosi toisistaan. Siuntion varallisuus nojasi pitkälti muun muassa suurtilojen ja kartanoiden talouteen. Nummella varallisuus taas perustui suurtilojen ylläpitämään lainajyvästöön, joka oli arvoltaan ja varastoltaan Uudenmaan ja Hämeen läänin toiseksi suurin heti Porvoon jälkeen. Vuonna 1784 Nummen viljavarallisuus käsitti 700 tynnyriä, kun taas Porvoossa tynnyreitä oli 886 ja Lohjalla 250. Siuntion ensimmäinen pitäjänmakasiini rakennettiin vuonna 1757, ja Sjundbyn linnalla oli ollut oma makasiini Sjundbyn alaisten tilojen avuksi jo 1600-luvulta lähtien.

Kuvagalleria

Klikkaa kuvaa suuremmaksi

Lähteet

  • Paukkunen, Kari (2025). 'Sai kertomukset elämään.' Helsingin Sanomat. 26.10.2025. Luettu 26.9.2026. https://www.hs.fi/muistot/art-2000011570906.html

  • Dammert, Leo & Keinänen, Pekka (2021). Nummen maatilojen historia. s 47. Nummi-Seura ry.

  • Brenner, Alf (1956) Sjundeå sockens historia I, s. 272-275. Hembygdens Vänner i Sjundeå rf.

  • Favorin, Martin (1986) Siuntion historia, s. 231-232. Siuntion kunta.

Kuvat

  • Esa Saarion kuva: Saarion sukuarkisto

  • Arkku: Hembygdens Vänner i Sjundeå

© Hembygdens Vänner i Sjundeå r.f. (Y-tunnus 1017031-0)

Pappilantie 22, 02570 Siuntio info@sjundeamuseum.fi

Tietosuojaseloste

Verkkosivut © Jasper Stenwall

© Hembygdens Vänner i Sjundeå r.f. (Y-tunnus 1017031-0)

Pappilantie 22, 02570 Siuntio info@sjundeamuseum.fi

Tietosuojaseloste

Verkkosivut © Jasper Stenwall

© Hembygdens Vänner i Sjundeå r.f. (Y-tunnus 1017031-0)

Pappilantie 22, 02570 Siuntio
info@sjundeamuseum.fi

Tietosuojaseloste

Verkkosivut © Jasper Stenwall