Tanskalaiset saapuvat Siuntioon

1100-luvulla tanskalaiset asuttajat saapuivat nykyisen Siuntion alueelle. Alue yritettiin liittää tällöin ensimmäistä kertaa järjestäytyneen valtiovallan ja keskiaikaisen kristikunnan piiriin. Tämä oli osa laajempaa pohjoismaista laajentumista, jossa poliittinen valta, maankäyttö ja kristinusko kulkivat käsi kädessä.

Norjalaiset saapuvat Grönlantiin

Samankaltainen kehitys alkoi Grönlannissa jo aiemmin, kun norjalaiset asuttajat perustivat yhteisöjä 900-luvun lopulta alkaen. Kristinusko, kirkolliset rakenteet ja eurooppalaiset hallintomallit tuotiin alueelle, jota inuiittien alkuperäiskansat olivat asuttaneet ja muokanneet jo pitkään.

Kolonisaatio vaikutti molempien alueiden yhteiskuntiin, mutta eri tavoin. Siuntiosta tuli osa kehittyviä pohjoismaisia valtio- ja kirkkorakenteita, kun taas Grönlannin historia muotoutui norjalaisten ja alkuperäiskansojen kohtaamisessa, jossa vallan suhteet olivat epätasaisia.

Grönlanti osaksi Tanskaa, Siuntio osaksi Venäjää

1800-luvulla kehityskulut eriytyivät entisestään: Grönlanti liitettiin tiiviimmin Tanskan valtioon, kun taas Suomi, Siuntio mukaan lukien, siirtyi Venäjän keisarikunnan alaisuuteen vuonna 1809.

Nykypäivän pohjoismainen yhteistyö

Nykyään Grönlantia, Tanskaa ja Suomea yhdistää pohjoismainen yhteistyö, joka perustuu vuoropuheluun, historiallisten kokemusten tunnistamiseen ja alkuperäiskansojen näkökulmien huomioimiseen. Grönlannilla on laaja itsehallinto osana Tanskan kuningaskuntaa. Grönlanti ja Tanska päättävät Grönlannin asioista yhdessä.