Kuninkaallisten sointujen sirpaleet

Siuntion museossa on esillä kaksi suurta puista esinettä, jotka kantavat mukanaan kaikuja menneiltä vuosisadoilta. Esineet eivät ole mitä tahansa koristeita, vaan osia Pyhän Pietarin kirkon vanhoista uruista ajalta, jolloin Siuntio kulki kehityksen kärjessä.

Ensimmäisenä Suomessa

Kaikki alkoi vuonna 1786, jolloin Siuntiosta tuli Suomen ensimmäinen maalaisseurakunta, jolla oli omat urut. Hanke oli niin merkittävä, että itse kuningas Kustaa III hyväksyi urkujen piirustukset, ja taitava urkurakentaja Olof Svahn (myös: Schwan) valmisti soittimen tuomaan juhlavuutta jumalanpalveluksiin.

Urut saapuvat Siuntioon

Urut, sekä niiden rakentajan toi Tukholmasta Siuntioon Störsvikin rusthollari Anders Vikström laivallaan.

Jäljellä olevat osat

Kun näitä osia tarkastelee lähempää, voi melkein kuulla urkujen mahtavan äänen. Toisessa osassa näkyy rivi metallisia pillejä, jotka ovat vaienneet jo kauan sitten. Toista osaa koristaa upea, puusta veistetty kultainen kruunu. Sen sivuilla lepäävät koristeelliset uurnat ja yläosaa kiertää siro, kullattu lehtiköynnös.

Lahjoitus museolle

Nämä historialliset palaset saivat uuden kodin Siuntion museosta vuonna 1971, kun kirkon entisöinnin yhteydessä haluttiin varmistaa, ettei tämä osa Siuntion ainutlaatuista musiikkihistoriaa katoa. Urkujen osat muistuttavat meitä edelleen ylpeydestä, jota siuntiolaiset kokivat kirkostaan ja sen kauneudesta yli kaksisataa vuotta sitten.