Kuningas Harald V:n muistoa kunnioittaen: Kaikuja yhteisestä pohjoismaisesta historiasta

Otamme osaa naapuriemme suureen suruun Norjan kuningas Harald V:n kuoleman johdosta. Kuningas nukkui pois perjantaina 28. elokuuta kello 6:35. Kunnioittaessamme hänen edesmenneen majesteettinsa elämää ja perintöä luomme katsauksen siihen, miten hänen halltsija-aikansa sekä Norjan kuningaskunnan syvä historia risteävät Siuntion paikallisen kulttuuriperinnön kanssa. Historia ei ole vain tarina kaukaisista pääkaupungeista; se on uurtunut paikallisiin teihimme, vesireitteihimme ja seiniimme.

Kuningas Harald V:n valtiovierailu Suomeen

Kuningas Harald V:n ja kuningatar Sonjan Suomen-valtiovierailun aikana vuonna 1993 heidän matkansa juhlisti historiallista Kuninkaantietä. Tämä vanha valtaväylä, joka yhdisti alun perin Bergenin ja Oslon Etelä-Suomeen, kulkee suoraan Siuntion kesusalueiden läpi. Kuninkaan vierailu puhalsi uutta elämää juuri niille poluille, jotka ovat yhdistäneet valtakuntiamme vuosisatojen ajan.

Pohjolan turvallisuus sota-aikana

Kuningas Harald oli Pohjolan turvallisuuden ja rauhan puolustaja. Hänen elämänsä varhaisvuosina ja asepalveluksensa aikana Pohjola luovi kylmän sodan jännitteisessä todellisuudessa. Samalla kun Norja vahvisti sodanjälkeistä puolustustaan, Siuntio eli suoraan geopolitiikan murroslinjalla Porkkalan vuokra-aikana. Molemmilla kansoilla on syvä, kovan työn takana oleva ymmärrys siitä, mitä rauhan säilyttäminen Pohjolassa vaatii.

Suomi ja Norja osana Kalmarin unionia

Nykyajan solidaarisuus nojaa vuosisatojen yhteiseen hallintohistoriaan. Myöhäiskeskiajalla Pohjolaa yhdisti Kalmarin unioni. Siuntion suuria kartanoita, kuten Sjundbya ja Suitiata, hallitsivat korkea-arvoiset aateliset, joiden hallinnolliset tehtävät, diplomatia ja sukulinjat ulottuivat koko tämän yhdistyneen pohjoismaisen valtakunnan alueelle.

Pyhän Olavin kultti

Kauan ennen poliittisia liittoja alueitamme sitoi yhteen yhteinen kulttuuri. Keskiajalla varhaisten norjalaisten hallitsijoiden, ennen kaikkea Pyhän Olavin, kunnioitus levisi Itämeren yli. Uudellamaalla esimerkiksi Kirkkonummen, Pohjan ja Inkoon kirkot liittyivät Pyhän Olavin kulttiin.

Merireitti Austrvegr

Vanhin yhteinen yhteytemme on meri itse. Siuntion rannikkovedet olivat osa Austrvegriä (Itätietä), joka oli elintärkeä meriväylä varhaisille norjalaisille merenkulkijoille. Purjehtien samojen kallioisten rantojen ja rautakauden hiidenkiukaiden ohi, jotka näemme tänäänkin, he muotoilivat historian ketjun ensimmäiset lenkit – saman historian, jota kuningas Harald V niin arvokkaasti edusti nykyaikanamme.

Muinaisista merenkulkijoista nykyajan monarkkeihin yhteisöjemme väliset siteet pysyvät katkeamattomina. Tänään seisomme norjalaisten naapureidemme rinnalla muistaen ja hiljentyen.

'Alt for Norge'