Svinön kangaspuut – kulttuuriperintöä Siuntion saaristosta

Nämä kangaspuut, jotka nykyään sijaitsevat täällä harjakattoisessa tuvassa (ryggåsstugan), kertovat Svinön saarella asuneen Boströmin kalastajaperheen arjen ratkaisuista 1800-luvun loppupuolella.

Ennen 1920-lukua elämä maaseudulla oli tyystin toisenlaista kuin nykyään. Vaikka arki oli niukkaa ja usein köyhääkin, torpissa tultiin toimeen säästäväisyyden, omavaraisuuden ja kekseliäisyyden ansiosta.

Kun haluttiin kutoa leveämpiä mattoja vanhoista, kuluneista vaatteista, tarvittiin myös entistä suuremmat kangaspuut. Perheen isä Karl Johan Boström ryhtyi tuumasta toimeen. Hän suuntasi saaren metsään ja valitsi tarkoin hidaskasvuisia mäntyjä, joiden tiheäsyinen puuaines sopi tarkoitukseen täydellisesti. Yksinkertaisilla työkaluilla hän takoi itse myös kaikki tarvittavat rautaosat. Koska torpan keittiössä oli vähän tilaa, Karl Johan suunnitteli kangaspuut niin, että ne voitiin purkaa osiin silloin, kun niillä ei kudottu.

Siuntion ensimmäinen kansallispuku

Kangaspuut siirtyivät myöhemmin perheen vanhimmalle tyttärelle, Ester Adolfina Boströmille, joka oli taitava kutoja ja ompelija. Näiden kangaspuiden äärellä sai alkunsa merkittävä pala paikallista kulttuurihistoriaa: Ester kutoi niillä nimittäin kaikkien aikojen ensimmäisen Siuntion kansallispuvun hamekankaan. Hän myös ompeli puvun hameen, liivin ja esiliinan sekä teki esiliinan yksityiskohtaiset kirjontatyöt, ennen kuin sairastui myöhemmin elämässään reumaan.

Lahjoitus museolle

Kangaspuut säilyivät suvussa sukupolvelta toiselle, kunnes Ilse Auvinen (o.s. Boström) lahjoitti ne Hembygdens Vänner i Sjundeå -yhdistykselle vuonna 2020.