
Historia
Julkaistu
1800-luku
Sjundbyn linna
Mikä yhdistää Napoleon Bonaparten Siuntioon?
15. elokuuta vietetään Napoleon Bonaparten syntymäpäivää. Ranskan keisari syntyi 15.8.1769 Korsikan saarella Ranskan kuningaskunnassa. Vaikka Napoleon ei koskaan astunut Suomen maaperälle, hänen politiikallaan oli suuri vaikutus myös Uudellamaalla. Euroopan taistelukentiltä voidaankin muodostaa yhteys Siuntion kuuluisimmille maamerkeille.
Suomen alue osaksi Venäjän keisarikuntaa
Vuonna 1807 Napoleon ja Venäjän tsaari Aleksanteri I tapasivat rauhanneuvotteluissa ja sopivat Tilsitin sopimuksen. Rauhansopimus luovutti käytännössä Ruotsin itäiset osat, eli nykyisen Suomen, Venäjän hallintaan. Tämä sopimus sytytti Suomen sodan (1808–1809), mikä päätti kuusi vuosisataa kestäneen Ruotsin vallan ja liitti myös Siuntion osaksi uutta Suomen suuriruhtinaskuntaa.
Fanjunkkari Jonas Lönnqvist
Sodassa Ruotsin armeijassa taisteli Jonas Lönnqvist, Uudenmaan rakuunarykmentin sotilas, jonka sotilasarvo oli lipunkantaja (ruotsiksi fanjunkare). Sodan jälkeen Jonas asettui Sjundbyn kartanon mailla sijainneelle sotilastorppaan nimeltä Bruses viettämään eläkepäiviään. Paikalliset alkoivat myöhemmin kutsua torppaa Fanjunkarsiksi Lönnqvistin sotilasarvonsa mukaan. Vuosikymmeniä myöhemmin torpan peri Lönnqvistin tytär Charlotta Lönnqvist.
Kenraali Adlercreutz Sjundbyssä
Itse Sjundbyn linnalla oli myös oma yhteytensä Napoleonin sotaan. Vuosien 1808–1809 sodan aikana kenraali Carl Johan Adlercreutz leiriytyi rykmentteineen Sjundbyn linnan yläpuoliseen puistoon. Kenraali Adlercreutz majoittui sukulaisensa ja läheisen ystävänsä, laamanni Carl Henrik Adlercreutzin luona linnassa. Kenraali Adlercreutz johti sitten joukkonsa kohti Hämeenlinnaa ja Pohjanmaata, missä tärkeimmät taistelut käytiin.
Vuosia myöhemmin Leipzigin taistelussa (1813) Adlercreutz toimi liittoutuneiden armeijan esikuntapäällikkönä ja oli mukana päihittämässä Napoleonia suoraan taistelukentällä.
Suomen sodan perintö
Napoleonin painostus tsaaria kohtaan käynnisti geopoliittisen dominoilmiön, joka repäisi Suomen irti Ruotsista ja synnytti autonomisen suuriruhtinaskunnan.
Samalla kun aikakauden vanhempi sukupolvi, kuten J. L. Runebergin Vänrikki Stålin tarinoissa ikuistettu majuri Otto von Fieandt, taisteli Suomen sodan etulinjassa, muovasi sodanjälkeinen järjestys jo seuraavaa sukupolvea.
Uuteen suuriruhtinaskuntaan syntynyt majuri von Fieandtin nuorempi sukulainen, everstilluutnantti Henrik von Fieandt (1810–1882), palveli keisarillisen ajan Suomen sotaväessä ennen kuin asettui lopulta asumaan Siuntion Bertilsin rustholliin. Napoleonin sodan varjot ja perintö säilyi yli sukupolvien alueen asukkaiden muistissa.
Kuvagalleria
Klikkaa kuvaa suuremmaksi

Lähteet
Elgenstierna, Gustaf. (1925). Den introducerade svenska adelns ättartavlor. s 687-696. Kungliga boktryckeriet P. A. Nordstedt & Söners Förlag.
Saario, Jaakko (2025). Kulttuurihistoriallisesti, taiteellisesti ja paikallishistoriallisesti arvokkaat haudat Siuntion hautausmaalla. Siuntion seurakuntayhtymä.
Encyclopedia Britannica: 'Napoleon I', luettu 15.8 2026. https://www.britannica.com/biography/Napoleon-I
Sjundeå svenska församling: 'Historiska personligheter med sin sista vila i Sjundeå', luettu 15.8.2026. https://www.sjundeaforsamling.fi/begravningsplats/begravningsplatsens-historia/personligheter-begravda-i-sjundea
Biografisk lexikon för Finland: 'Adlercreutz, Carl Johan', luettu 15.8.2026. https://www.blf.fi/artikel.php?id=570
Sjundby traditionsförening: 'Sjundby på 1800-talet', luettu 15.8.2026. https://www.sjundby.fi/sve/sjundby_gard/1800_talet/
Sjundby traditionsförening: 'Fanjunkaren Jonas Lönnqvist', luettu 15.8.2026. https://www.sjundby.fi/sve/personligheter_3/charlotta_lonnqvist/fanjunkaren_jonas_lonnqvist/
Kuvat
Napoleonin maalaus: Jacques-Louis David, Napoleon am Großen St. Bernhard, öljy kankaalle, 1801-1803, Kunsthistorisches Museum Wien. CC0.
Carl Adlercreutzin maalaus: Carl Wilhelm Nordgren, Carl Johan Adlercreutz, 1846, Nationalmuseum, Tukholma. CC0.


